Kiiran kanssa ollaan palattu normaaliin päivärytmiin toki hevosta kuunnellen. Jalan kiertoliike on taas tehnyt paluun ja hevonen on varsinkin siirtymisissä aika äksy. Meillä on nyt menossa oikein pirullinen noidankehä, koska takapolvet eivät vahvistu, jos me ei treenata niitä, mutta toisaalta liikkuminen ja varsinkin siirtymiset tuottaa Kiiralle kipua ja pelkään että se menettää ilon tehdä töitä ja alkaa protestoida oikein kunnolla. Olen taas ollut yhteydessä eläinlääkäriin, mutta ei kuulemma auta muu kuin jatkaa treenejä. Nyt päädyttiin siihen, että kokeillaan onko pliistrauksesta mitään apua. Eilen aloitettiin eka pliisterikuuri ja saa nähdä hyödyttääkö mitään...
Kiira liikkuu kuitenkin ihan kivasti, kun saa askellajeista kiinni. Se liikkuu ihan pyöreänä ja tyytyväisenä, kunhan en ala kokoamaan sitä liikaa. Näin me ollaan nyt vedetty jonkin sortin koulutreenejä ja valmennukset on tällä erää jäähyllä. Yritän nyt vaan psyykata itseäni kärsivällisyyteen ja koitan hyväksyä sitä tosiasiaa, että ratsastuksenohjaajan näytöistä suoriutuminen ensi vuonna jää haaveeksi. Kyllä se turhauttaa, mutta näitä sattuu.
Mun tämän hetken ilonaiheet on ne kerrat, jolloin Kiira liikkuu tavallista hienommin ja kiukutteluja tulee vähemmän. Helposti tulee kuitenkin ilahduttua liikaa ja seuraavalla kerralla heppa onkin mennyt takapakkia. Tätä se lihastenkasvatus on... Viikonloppuna tehtiin kuitenkin ihan hyvä koulutreeni. Tässä kohtaa yritän vain parantaa omaa perusratsastusta ja ne hemmetin kantapäät saisi pysyä alhaalla! :D
Omassa ryhdissä on vielä paljon toivomisen varaa!
Siirtymisissä K vetää korvia luimuun ja pää kohoaa taivaisiin...
...kunnes se pääsee ravin rytmistä kunnolla kiinni.
Tässä me treenataan piaffia - NOT :D
Hulmuva harja<3
Yritän mennä useammin myös ilman jalustimia, että saan oman jalan pitkäksi hevosen kylkeen. Mulla on vähän tapana kiskaista jalat (ja kantapäät) ylös, kun askellaji vaihtuu nopeampaan.
Tiistaina kävin itse kortisonipiikillä mun reistailevan olkapään takia ja Kiira sai vapaapäivän, koska olkapää oli aika kipeä. Ajattelin, että tulee nopea reissu tallille, käyn harjaamassa Kiiran ja lähden kotiin. No tallilla mua pyydettiin tsekkaamaan yhden estesatulan istuvuus ratsastaessa, joten lupauduin antamaan oman (amatööri)mielipiteeni. Kentän laidalla tuli sitten kyseisen hevosenomistajan kanssa puhe muodosta ja hän kertoi vaikeuksistaan tuoda hevostaan oikeaan muotoon. Yritin siinä sitten kertoa joitain mulla toimineita kikkoja. Sitten tuli pyyntö, että kokeilisin hevosta, joten ei kun kypärä päähän ja selkään! :D Hevonen oli tosi vaikea saada eteenpäinpyrkiväksi, eikä mulla ollut kannuksia (tai edes kunnon ratsastuskenkiä), joten kokeilu oli lyhyt ja hyödytön. Tulin alas ja vierelle tuli toinen hevosenomistaja, joka ehdotti että kokeilisin hänenkin hevostaan. Nousin sitten tämänkin ponin selkään ja ratsastin kevyesti käyntiä ja ravia. Poni kulki oikein kivasti pyöreänä ja omistaja ehdotti, että nousisin sen selkään jatkossakin aina välillä. :) Huvittavaa tässä on se, että omaa ei pystynyt olkapään takia ratsastamaan, mutta kaksi muuta meni! :D
Jatkossakin otan mielelläni myös muiden hevosia ratsastettavaksi, vaihtelu on aina hyväksi. Minäkään en ole noin kuukauteen ratsastanut muita kuin Kiiraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti