Isabell Werth oli mieletön! Harmittaa tosiaan, että joutui jäämään GP Specialista sivuun, sillä hänen suorituksensa olisin kyllä halunnut nähdä. Kiinnostaisi tietää, mistä tiettyjen maiden ylivoimainen taso johtuu, toki näillä on pitkä historia hevosurheilun parissa, suuria valtion sponsoroimia hevossiittoloita, joissa huippuhevosia on ihan eri suhteessa kuin monissa muissa maissa, joiden hevosjalostus ja -urheilu on vielä verrattain lapsenkengissä. Hienoa on kuitenkin, että Suomikin on tänä vuonna ollut kohtuullisen hyvin edustettuna Normandiassa. Kyllä se menestyskin sieltä tulee pitkäjänteisellä työllä!
kuva: www.eurodressage.com
Tänään ohjelmassa on kouluratsastuksen vapaaohjelma, joka alkaa YLE Areenassa klo 14:35. Sitten kisat on kouluratsastuksen osalta pitkälti ohi. Lisäksi klo 20:00 tulee vammaisratsastuksen vapaaohjelma. Huomenna odotan innolla kenttäratsastuksen maastokoetta. Siellä Suomea edustavat Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi.
- - - - - -
Kiiran kanssa on nyt ollut pari hieman parempaa päivää, mutta kokonaisuudessaan ei voi sanoa, että hevonen edistyisi - lähinnä päinvastoin. Kyseenalaistan entistä enemmän eläinlääkärin lausuntoa, mikä meille Teivossa annettiin ja tavoitteena on saada toisen eläinlääkärin mielipide. Oonkin tässä viettänyt aamupäivän soitellen eläinlääkäreille, mutta vastauksia en ole saanut. Pieneläinhoidon tila ainakin täällä Satakunnassa tuntuu olevan paljon parempi kuin suureläinten ja tuotantoeläinten... Eilen Kiira sai uudet kengät ja tuo jalkojen oireilu on nyt levinnyt voimakkaana myös kengitystilanteisiin. Vasemman takajalan kengitys oli tosi vaikea ja K sai kipulääkettä sisältävän rauhoituspiikin, että se saatiin tehtyä. Oma ja kengittäjän arvio oli se, että oikea takajalka on sen verran kipeä, että K ei pysty laskemaan painoaan sen varaan ja siksi painaa vasemman takajalan maahan. Potkuja sieltä ei tule, eikä K edes luimi. Tammamainenkaan se ei ole, vaikka sitä eläinlääkäri yrittää mulle kovasti syöttää. Mun mielestä olisi reilua hevosenomistajaa kohtaan, että jos ei tiedä mistä ongelma johtuu, niin myöntäisi sen eikä yrittäisi vähättelisi asiaa kuitaten sen "tammamaisuudella", varsinkin kun K on oikeastaan tosi epätammamainen tamma. Tähän asti olen noudattanut hänen ohjeitaan ihan pilkuntarkasti, mutta jokin menee pieleen, kun hevonen muuttuu vain huonommaksi. Ensin kuvioon tuli pukit, nyt ongelmat kengityksessä...
Tästä loputtoman tuntuisesta epäonnesta huolimatta oon yrittänyt pitäytyä optimistisena. Yllätyn jatkuvasti positiivisesti Kiiran ihanasta luonteesta. Siitä, miten se yrittää aina parhaansa. Siitä, miten kiltti se on perusluonteeltaan. Oon oikeesti kiitollinen, että Kiira tuli mun elämään ja kaikista vaivoistaan huolimatta se on rikastanut sitä mielettömästi. Eilen, kun se sai kengityksessä sitä rauhoittavaa eikä sitten saanut syödä kahteen tuntiin, seisoin sen karsinassa koko sen kaksi tuntia vahtimassa että se tokenee siitä oikein. Koko tämän ajan Kiira seisoi mun luona rapsuteltavana ja tuli tosiaan taas sellanen fiilis, että tuota eläintä haluan suojella kaikelta pahalta ja tehdä ihan kaikkeni sen eteen.<3 Ja tallilla työskennelleet maalaritkin uskaltautuivat silittelemään Kiiraa, vaikka alkuun sen iso koko hieman arveluttikin. Just tälläset hetket, kun pystyy antamaan eläimille tai ihmisille elämyksiä tai onnen tunnetta, tuottaa mulle niin suurta iloa ja onnen tunnetta, että se on ehdottomasti yksi syy miksi haluan ratsastuksenohjaajaksi.
Me jatketaan päivä kerrallaan yrittämistä. Kiiran ehdoilla mennään ja haaveet ratsastuksenohjaajan näyttöjen suorittamisesta Kiiralla on nyt jäissä ainakin lähiaikojen osalta. Mä käyn tarvittaessa kaikki Suomen eläinlääkärit läpi, että löydetään oikeasti syy tälle ja joku toimiva ratkaisu, jolloin Kiiran etu toteutuu. Nyt Kiira sai hieman erilaisen kengityksen, joka tukee takapolvia vielä enemmän.
"What if our hard work ends in despair/
what if the road won't take me there/
I wish for once we could stay gold..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti