#12: Syksyinen ulkoasu ja sekalaista settiä

Blogilla on jo muutaman päivän ollut uusi syksyisempi ulkoasu, kaipasin vähän vaihtelua. Samalla yritän vähän psyykata itseäni hyväksymään sen tosiasian, että syksy tosiaan on täällä. En ole rehellisesti mikään syksyfani, en tykkää katsella kun luonto "kuolee", tulee pimeää ja märkää. Mutta viimeisten kolmen vuoden aikana oon kuitenkin oppinut löytämään siitä hienojakin puolia ja tänä vuonna suhtaudun taas entistä paremmin syksyn tuloon.

Ratsastuksellisesti ja heppojen kannalta syksy on vähän kaksipiippuinen juttu. Tulee tosi hienoja ratsastusilmoja, kun ei ole liian kuuma eikä kylmä ja luonto ympärillä loistaa eri väreissä. Sitten toisaalta on se kura, jota on joka paikassa, sekä loimituskausi, kun ei osaa millään päättää minkä loimen sieltä nyt sitten heittää hevosen selkään. Kävinkin hakemassa Kiiralle ohuemman sadeloimen, koska fleecevuorellisessa se todennäköisesti paahtuisi.

Tottakai se ehti hankkimaan tahran tuohon ennen kuin ehdin paparazzata :D 

 

Mukaan tarttui lisäksi myös kuljetussuojat, joiden kuosiin ihastuin heti ensisilmäyksellä. Olivat vielä alennuksessakin :) Varmaan helpotus niille, joilta on tähän asti suojia lainannut, että vihdoin hankin omat. Varsinkin kun meille nyt näitä eläinlääkärireissuja on pukannut...

 



 

Muuten Kiira on ollut nyt viime aikoina parempi ratsastaa. Pukkeja ei enää ole viikkoon tullut laukannoston yhteydessä ja hevonen vaikuttaa energiseltä ja tekee ihan mielellään töitä. Edelleen se kestää aika kauan, että heppa vertyy, mutta tuntuu, että oon nyt ainakin toistaiseksi löytänyt sellasen verryttelytaktiikan, joka sille sopii. Viime viikolla uskaltauduin myös ottamaan pienet hypyt sen kanssa ja se tuntui nauttivan oikein kunnolla. Ei mitään isoa, noin 50cm:n esteitä, mutta silti virkistävää vaihtelua meille molemmille. Kengitystilanne on kuitenkin jäänyt kaivelemaan mun mieltä, joten oon aika varovainen kaikessa mitä teen Kiiran kanssa.

 

MM-kisoja oon edelleen seurannut enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Kenttäratsastuksessa maastokoe oli aika mielenkiintoinen, vaikka katsoinkin vain lyhennetyn uusinnan. Harmi, että Elmo Jankari päätyi keskeyttämiseen, mutta pitää nostaa hattua siitä, että jos siltä tuntuu niin on kanttia keskeyttää eikä vääntää hampaat irvessä loppuun. Sanna Siltakorven suoritukseen saa olla tyytyväinen, harmi vain ettei sitä ainakaan uusinnassa näytetty. Michael Jung on myös nimi, jonka suoritusta seurasin tarkasti. Silloin, kun itse vielä aioin kenttäratsastuksen pariin, niin hän oli ehdottomasti yksi esikuvistani. Ja hienostihan hänellä meni Normandiassakin!

 

kuva: www.zimbio.com

 

Tänään katselin vähän aikaa esteratsastusta ja täytyy sanoa, että kahdella tämänhetken parhaalla oli kyllä kylmäpäistä ratsastusta ja seurauksena kova aika. Rata näytti aika haastavalta, vaikka korkeus olikin se matalampi 1.50. Ratsastajat joutuivat aika paljon vaikuttamaan hevoseen, vuoroin lyhentämään ja pidentämään. Nollia näkyi ainakin siinä mun katselemassa pätkässä suhteellisen vähän.

 

Tänään ois tarkoitus jälleen hyppiä hieman ja toivottavasti saadaan kuvamateriaaliakin, ettei tää mene ihan täysin kouluratsastusblogiksi. Yritän nyt pitää kiinni tästä kerran viikossa hyppäämisestä (jos Kiira vaikuttaa innostuneelta eikä arista jalkaa), kun se on kuitenkin niin hyvää vastapainoa sileän työskentelylle.