lauantai 13. syyskuuta 2014

#16: Pientä itsenäistä hyppytreeniä

Nyt tiedossa tämän blogin ensimmäinen edes etäisesti esteratsastukseen viittaava postaus! Oon mä tässä blogihistorian aikana hyppinyt melko tasaisesti kerran viikossa, mutta kukaan ei ole aiemmin eksynyt kameran varteen. Muutenkin tykkään hypätä mahdollisimman pienellä yleisöllä, mutta yksi puomien nostaja kelpaa aina. :D Pitemmittä esipuheitta asiaan!

Aloitettiin pitkällä alkuverkalla kaikissa askellajeissa ja molempiin suuntiin. Kiira vaatii tosi pitkät lämmittelyt toimiakseen kunnolla. Muuten se kulkee selkä alhaalla ja pää pystyssä ja liike on sellaista hissuttelua. Tänään tyttö tuntui oikein erityisen kankealta ja se protestoi jälleen siirtymisissä jonkin verran. Siitä oon iloinen, että molemmat suunnat sujuu nykyään aikalailla yhtä hyvin/huonosti riippuen päivästä, eli Kiiran puoliero on ehkä kaventunut. Tunnin alussa kesti tosi kauan, että sain sille lisää eteenpäinpyrkimystä. Oon ratsastanut ehkä kuukauden täysin ilman kannuksia periaatteena "hevosen täytyy toimia ilmankin", mutta luulen, että silloin tällöin käytettynä kannukset on ihan hyvä juttu mulle ja Kiiralle. Nyt kun en ole käynyt valmennuksissa niin kannuksia ei ole tullut käytettyä lainkaan ja Kiira jää herkästi epäaktiiviseksi pohkeelle. Oma vikahan se on, pitäisi aina vaatia selkeä reaktio pohkeeseen ja olla käyttämättä sitä ns. turhaan (eli ilman vaikutusta). Tälläkin kertaa Kiira oli jopa ensimmäisissä verkkahypyissä aika epäaktiivinen, kunnes se tajusi, että nyt hypätään ja piristyi.


 Tässä K:n hissutteluravia parhaimmillaan. Mä joudun käyttämään pohjetta tosi paljon ja samalla jäkitän jalalla ja kantapää nousee.
 

Verkassa tultiin myös korotettuja puomeja sekä ravissa että laukassa. Kesti kauan, että sain Kiiran aktiiviseksi, se pari kertaa vaihtoi hitaampaan askellajiin juuri ennen puomia. Niin kauan tehtiin kuitenkin, että saatiin ehjät suoritukset. Kiiralle on kuitenkin edelleen aika rankkaa tehdä pitkiä aikoja töitä oikeassa muodossa ja pyöreänä, joten se pyrkii  luistamaan siitä valahtamalla etupainoiseksi ja hidastamalla tahtia.


Myös laukassa kesti aikansa, että sain Kiiran ajattelemaan eteenpäin jarruttamisen sijaan. Ainakin sisäohjan myötäys on ruhtinaallinen!
 
 Nyt alkaa jo kulkea paremmin. Ja me ei muuten kaadettu tuota keilaa! :D


Kun Kiira alkoi kulkea jo kohtuullisesti, siirryttiin varsinaisiin hyppyihin. Tultiin aluksi pientä ristikkoa molemmista suunnista ja tälle Kiira vielä alkuun laiskotteli. Hyppääminen kuitenkin sytyttää sen sopivasti ja hypyt paranivatkin joka kerralla. Hyppykuvista vain pieni osa oli julkaisukelpoisia, siskon täytyy selvästi opetella vielä kuvaustekniikka. :D Tosin itse en saisi edes tällaista laatua aikaan, joten täytyy varmaan pitää suu kiinni ja toivoa, että sisko vielä kehittyy. Nyt vasta näistä kuvista huomaan, että ristikko oli vielä epäsymmetrinenkin, hyvin menee!



Kiiran kyky hahmottaa ponnistuspaikkaa on parantunut tasaisesti tässä viime viikkojen aikana. Alkuun se saattoi ponnistaa ihan käsittämättömistä paikoista, mutta nyt se osuu useimmiten oikeaan. Ehkä itsekin osaan paremmin jo tuoda sitä oikeaan paikkaan. Nykyään harvemmin tullaan liian lähelle, vaan hypätään useammin liian kaukaa, jos ponnistuspaikka menee pieleen. Tälläkin kertaa tultiin kerran tuolle ristikolle liian kaukaa ja hypyn jälkeen K alkoi riehua. Meni muutama laukka-askel, joiden aikana haettiin kontrollia ja perään tultiin pieni puna-valkoinen pysty, jolle K tuli tosi hyvin.


Laukanvaihdot on Kiiralle vielä ihan mysteerijuttu ja sillä ei ole niihinkään mitään luontaista silmää. Se vaihtaa laukan, jos ponnistuspaikka esteelle on huono tai jos se kolauttaa puomia, mutta pitää sen samana, vaikka kuinka asettaisin uuteen suuntaan. Luulen, että sillä on aika vähän estetreeniä alla, vaikka se on kuulemma hypännyt jopa 1.10 m. Pohjatyö pienemmillä esteillä on kuitenkin todennäköisesti jäänyt tekemättä, joten siksi sitä tehdään paljon nyt. Lisäksi heppa tarvii lisää itseluottamusta, joka kerätään helpoilla tehtävillä.

Pitkän alkuverryttelyn jälkeen Kiira alkoi väsyä nopeasti. Tultiin vielä kahden laukka-askeleen sarjaa molemmista suunnista ja ensimmäisellä kerralla Kiira ylitti molemmat osat tosi hienosti. Toisella kerralla se kolautti molemmilla, mutta ei ihme kyllä alkanut riehua. Yleensä se ottaa kolautuksista nokkiinsa ja menee hetki, että saan taas kontrollin kerättyä. Se vaikutti silti aika väsyneeltä eikä välttämättä jaksanut enää riehua. Tultiin vielä kolmas kerta ilman kolautuksia ihan siksi, että halusin lopettaa tehtävän hyvään suoritukseen. Lopuksi tultiin vielä erikoisesteenä lankkueste kerran. Olin varma, että Kiira tuijottaisi sitä tai mahdollisesti kieltäisi, mutta se ei tehnyt kumpaakaan, vaan hyppäsi kauniisti yli. Siihen lopetettiin, sillä halusin palkita sen hyvästä suorituksesta.

Onnellinen ratsastaja hölmössä kuvassa, kun hevonen suoritti hyvin ja mielellään.
 
Ihan hyvillä fiiliksillä mennään sunnuntain koitokseen. Mitään voittoa tai sijoitusta ei lähdetä hakemaan, tärkeintä on hyvä fiilis ja hevoselle onnistunut ja ehjä rata sekä hyvä kokemus kisaamisesta. Kiira selvästi tykkää hyppäämisestä ja haluan pitää sen intoa yllä niin, etten prässää sitä liikaa. Ennen kisoja on vuorossa parin päivän maastoiluputki, jolla toivon hevosen vähän piristyvän koulutuuppaamisen sijaan. Tehdään pieni reissu lähitallille tervehtimään tuttuja pitkästä aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti